Kuukautta myöhemmin


Nyt uskallan sanoa lopettaneeni tupakoinnin. Aluksi oli lähinnä kyse yrittämisestä. Olen ollut nyt kuukauden polttamatta yhtäkään savuketta. Tupakointi on suurelta osin tottumiskysymys ja tapa. Aina ennen kun menin ulos, halusin sytyttää tupakan. Nyt se ei enää tule mieleenkään, sillä nautin raikkaasta ulkoilmasta niin paljon enemmän kuin tupakansavusta.

Puhuminen on ollut tärkeässä osassa prosessiani. Olen kertonut läheisilleni ja sosiaalisessa mediassa, että yritän lopettaa. Mainitsin myös töissä asiasta. Vaikka muutos lähtee aina itsestä, on kynnys polttaa rööki suurempi, kun on kertonut muillekin päätöksestään. Olen sanonut kuukauden aikana usein ääneen, että nyt tekee mieli röökiä. Sitten olen ajatellut, että tämä on vain impulssi, se menee ohi.

Syön Nicotinell 1mg tabletteja päivittäin noin kuusi kappaletta. Aluksi söin koko levyn (12kpl) päivässä, mutta tarve on vähentynyt itsestään. Ohjeiden mukaan korvaushoitoa on hyvä jatkaa kolmisen kuukautta, ennen kuin alkaa vähentämään ja lopuksi lopettaa niiden syöminen kokonaan. Itselleni sähkötupakka ei toimi, sillä en jaksa huolehtia sen osien tilaamisesta. Tavallaan se tapa pysyy yllä jos käyttää sähköröökiä, vaikka sekin on todella hyvä vaihtoehto perinteiselle syöpäkääryleelle.

Kuukaudessa olen huomannut monia positiivisia puolia tupakoinnin lopettamisessa. Saattaa kuulostaa tutulta listalta, mutta olen itse nämä kokenut todeksi. Jaksan kävellä rappusia neljänteen kerrokseen hengästymättä. En haise pahalta ja hajuaistini on muuttunut huomattavasti paremmaksi. Nautin ruuasta, koska se maistuu paremmalta. Ehkä kuitenkin merkittävin asia on se, että olen säästänyt lähes kaksisataa euroa jo kuukauden aikana.

Lopettaminen ei ole missään tapauksessa helppoa, mutta se on mahdollista. Suosittelen yrittämään, mitä enemmän aikaa kuluu, sitä helpommaksi se muuttuu. Ensimmäiset kolme päivää ovat tuskallisia ja ne tuntuvat elämäsi pisimmiltä päiviltä. Ennen kuin huomaatkaan on kulunut viikko, sitten kaksi ja yhtäkkiä kokonainen kuukausi. Sitten kannattaa jo palkita itsensä!

I Love Me 2014

IMG_0580.JPGPerjantaina lähdin töiden jälkeen katsomaan messut läpi äitini kanssa. Odotin etukäteen eri liikuntakeskuksien ständejä ja raakaruokakin kiinnosti. Kiertelimme messuilla kolmisen tuntia, emmekä edes jaksaneet käydä kaikkia kojuja läpi. Mukaani tarttui vaikka mitä mukavaa.

Olen käynyt Mäkelänrinteen urheilukeskuksessa eli FIX:issä kahvakuulailemassa ja näiden ständillä oli ehkä mieleisin tarjous minulle. Ryhmäliikuntaa kolme kertaa viisitoista euroa eli melkein puoleen hintaan normaalista yhdestä kerrasta.

Seuraava helmi oli Yoga Nordicin euron joogakerta. Innoissani otin koko tutustumisviikon, joka maksoi seitsemän euroa. En ole montaa kertaa joogannut, mutta olen joka kerta pitänyt siitä. Yoga Nordicilla on myös pilatesta tuntivalikoimassaan.

Urheiluvaatteisiin saa uppoamaan rahaa halutessaan monta sataa ja näin uhkaa käydä minullekin. Minä ainakin saan motivaatiota liikkumiseen oikeanlaisista vaatteista ja tietenkin siitä, että ne näyttävät hyvältä.  Hyvät urheilurintsikat minulta vielä puuttuivat ja ne löysin Top-Sportin kauppa-alueelta. Puoleenhintaan Puma-merkkiset, hintaa jäi viisitoista euroa.

Aikaisemmin päivällä kävin Stadiumissa hankkimassa tulevalle tankotunnille sopivan asustuksen. Siitä lisää myöhemmin!

IMG_0566.JPGIMG_0589.JPG

 

Kyyneleiden kautta

Kettlebell

Kahvakuula on ainoa ryhmäliikuntalaji, johon olen uskaltanut tutustua. Minua on kammottanut liian pitkään ajatus siitä, että menisin makkaroineni hikoilemaan muiden ihmisten kanssa samaan tilaan. Personal trainerin kanssa on vain kahdestaan ja hän keskittyy ainoastaan minuun.

Meinasin jo skipata tänään koko tunnin, sillä työpäivän jälkeen väsymys alkoi viedä voiton. Muistutin kuitenkin itseäni siitä hyvästä olosta, mikä liikunnan jälkeen tulee. Olen aloittanut liikunnan harrastamisen viime viikolla täysin nollasta. Olen viihtynyt vuosia sohvalla ja mässyttänyt suklaata. Niinpä kahvakuulatreeni tuntui ylitsepääsemättömältä.

Tunnilla minua itketti ja oksetti samaan aikaan. En osannut tehdä liikkeitä saman tien oikein. En jaksanut tehdä kuin kuuden kion kuulalla ja sekin otti lopuksi koville. Tiedän, että ei saisi verrata itseään muihin, mutta kaikki muut tuntuivat vetävän täysillä ja yli tuplasti isommilla kuulilla kuin minä. Tuntui kaikin puolin pahalta.

Nämä tuntemukset lienevät alkuvaiheen taistelua ja toivon, että ne menevät ajan myötä ohi. Pitää jaksaa vain yrittää, eikö niin? Tärkeintähän on se, että tekee ja liikkuu, eikä se, miltä näyttää juuri nyt. Täytyy vain muistaa ne omat tavoitteet ja se, miltä haluaa näyttää puolen vuoden päästä. Näillä jaksan eteenpäin!

Sydämiä syksylle

syksy-melissa

Syys- ja samalla blogin ensimmäisen haasteen minulle antoi Anna! Vaikka ulkona viilenee koko ajan lähemmäksi talvea, on silti mukavaa reippailla raikkaassa syyssäässä. Minulta syksy saa seuraavanlaiset sydämet:

♥ lenkkeily ♥

♥ uudet nilkkurit ♥

♥ Pumpkin Spice Latte ♥

♥ raikas ilma ♥

♥ ruskan värit ♥

♥ paksut pipot ♥

♥ värikkäät villasukat ♥

♥ kuumat juomat♥

♥ poikaystävän syli ♥

Viikkokatsaus

Viikko on vierähtänyt siitä kun aloitin liikkumisen, käytännössä täysin nollasta. Viime viikolla treenasin personal trainerin kanssa tiistaina ja keskiviikkona, torstaina kävin kahvakuulassa. Tämän lisäksi olen lenkkeillyt treenipäivien ulkopuolella joka päivä vähintään tunnin. Tänään oli jo aikamoinen maanantaifiilis, mutta se selättyi helposti reippaalla lenkillä.

Eniten minua inspiroi lenkille lähdössä seura, yksin lähteminen tuntuu haastavalta. Onnekseni olen saanut aina jonkun lähtemään kanssani, niin ei ole tarvinnut yksin tuolla pimeässä taapertaa. Parasta on se fiilis lenkin jälkeen, kaikki stressi ja huolet ovat kadonneet taivaan tuuliin. Ongelmani on, että kolme päivää hikiliikuntaa viikossa tuntuu todella vähäiseltä. Neljä päivää pelkän lenkkeilyn varassa ei tunnu riittävän. Varmaan alkuinnostuksesta johtuvaa, että haluaisi joka päivä salille.

Kolme viikkoa savuttomuutta takana ja yllättävän helppoa on ollut. En olisi kuvitellutkaan, että tupakoinnin lopettaminen on edes mahdollista minulle. Viikonloppuisin kuitenkin aivoissa naksahtaa ja tekee mieli hulluna röökiä. Pientä herättelyä aiheutti se, että kävin yökerhon tupakkakopissa lauantaina ja hitto siellä haisi pahalta. Miten olenkaan aikaisemmin voinut viettää siellä suurimman osan baareiluajastani. Olen huomannut tupakoinnin lopettamisen hyötyjä jo näin lyhyessä ajassa. Ihoni on pehmentynyt, näytän nuoremmalta ja silmäpussini ovat kadonneet lähes kokonaan.

Ruokailusta vielä sen verran, että uuden ruokavalion noudattaminen on vaikeaa. En ole syönyt enää pitkään aikaan herkkuja, mutta ruuan määrän seuraaminen on hankalaa. Myös se, että muistaa syödä kolmen tunnin väleina aiheuttaa päänvaivaa. Olen onnistunut syömään aamuisin oikean määrän puuroa ja marjoja, sekä iltaisin munakkaan kasviksilla. Kaikki siinä välillä takkuaa valitettavasti, lähinnä liikkuvan työni vuoksi. 

Oletko sinä aloittanut tänä syksynä elämänmuutoksen? Miten se on sujunut? Minä olen vasta alkuvaiheissa muutokseni kanssa, mutta uskallan silti kertoa siitä kaikille. Luotan itseeni ja uskon, että tuloksia tulee ajan myötä.

Loading

 

View on Instagram

Saliselfie

melissa-fressi-kira-paananen-treeni-saliselfie-personal-trainer

Olin eilen ekaa kertaa salilla personal trainerini Kira Paanasen kanssa. Yllä mun eka saliselfie! Noista muhkuroista olis tarkoitus päästä eroon ja ens kesänä pistää minisortsit ja crop-toppia päälle.

Teimme aluksi kehonkoostumusmittauksen ja kuntotestin. Kuten arvella saattaa, suoriuduin heikosti kuntotestistä ja rasvaa löytyi kehosta aivan liikaa. Noin viisitoista kiloa pitäisi tiputtaa, että päästäisiin terveisiin mittoihin. Otan kuitenkin alkutavoitteeksi viisi kiloa.

Taas päästään mun suosikkisovelluksiin eli appeihin. Latasin Movesin ja heti tuli hyötyliikuttua paljon enemmän. Kävelin juna-asemalle ja käytin portaita. Moves laskee askelia ja tähtään siihen 10 000 askeleeseen päivässä. Tällaiset pelimäiset appsit auttavat minua, askeleet ovat kuin pisteitä, joita haluaa kerätä.

Maanantaina kävin ensimmäistä kertaa tunnin mittaisella lenkillä. Torstaina ajattelin mennä vesijumppaan. Viikonloppuna voisin ainakin vähän levätä, ellen innostu jostain ryhmäliikunnasta.

Hello October

Yli viikko savuttomuutta jo takana ja olo on upea. En olisi ikinä uskonut, että lopettaminen on näin helppoa. Aikaisemmin sitä ei ole viitsinyt edes yrittää, kun on kuvitellut, että ei siihen kuitenkaan pysty. Tahdonvoimalla voi saada aikaan mitä vain, vaikka lopettaa tupakoinnin. Mä aion lopettaa tällä kertaa ihan pysyvästi ja hylätä röökinpolton koko loppuelämäkseni.

Samalla kun mä lopetin, niin kaupassa mun silmät avautu ihan uusille asioille. Ostin ison kassillisen terveellistä ruokaa, vaihdoin lihatuotteet qvinoaan ja linsseihin. Koko tää elämänmuutos on lähteny liikkeelle ihan itsestään ja se kasvaa kuin lumipallo edetessään.

Ensin lopetin tupakoinnin, sitten aloin syömään terveellisemmin ja eettisemmin ja nyt vielä joku personal trainer! Ihan uskomatonta. Mä oon niin monta vuotta maannu sohvalla ja märehtiny oloani, mut nyt on aika vihdoin tehdä asialle jotain. Odotan ensi tiistain treenejä personal trainerin kanssa niin innolla, katsotaan kuinka rikki olen sen jälkeen.

Olen pitänyt nyt ruokapäiväkirjaa pari päivää pt:lle, saa nähdä miten hän siihen suhtautuu, kauhulla vai ilolla. Laitan tänne niitä ennen/jälkeen-kuvia sitten, jos jotain muutosta kropassa tapahtuu. Toivottavasti tapahtuu. Mulla ei oo mitään aikatavoitteita laihtumisen kanssa, mutta olishan se tietysti kiva nähdä tuloksia nopeasti.

Fressi Trainer

fressi-kamppi-logo

Apua! Nyt mä tein sen! Tapasin tänään Fressissä personal trainer Kira Paanasen ja varattiin heti seuraava aika ja sitä seuraava ja niiden edelleen. Mä alan ihan oikeasti käymään nyt kuntosalilla. Pelottaa aivan törkeästi, mitä jos epäonnistun tai en jaksa? Miten mä pystyn syömään ohjeiden mukaisesti?

Tää tulee olee huikean matkan alku, joka toivottavasti ei pääty ihan heti, vaan jatkuu kokonaisvaltaisena elämänmuutoksena. Mä olen todella motivoitunut tällä kertaa, ja varsinkin kun nyt uskalsin vihdoin ottaa tuon PT:n hommaan mukaan. Kira vaikutti mukavalta ja innostuneelta ihmiseltä.

Tavoitteena mulla on pudottaa jonkin verran painoa, mutta se ei ole pääsyy liikunnan aloittamiselle. Olen pohjimmiltani todella rapakunnossa. Bussiin juokseminen ja portaat aiheuttavat vartin mittaisen hengästymiskohtauksen.

Tämän ikäisenä pitäisi harrastaa edes vähän liikuntaa viikossa, mutta tällä hetkellä minuuttimäärä liikunnassa on minulla pyöreä nolla. En kävele edes lyhyitä matkoja mihinkään vaan kuljen aina sporalla tai metrolla.

Ps. Nyt mä sain lisättyä tonne kategorioihin sen pelottavan ”liikunta”-tagin. Huh! Aion jatkossa bloggailla ruokailustani ja PT-tapaamisista säännöllisesti. Myös niitä muutoskuvia tulee olemaan tässä blogissa, stay tuned!

#SoneraX10000

vaakaMinulla oli sunnuntaina runsaasti aikaa istua koneen äärellä ja tutkailla eri vaihtoehtoja liikunnan aloittamiselle. Olen kuitenkin ihan solmussa noiden sopimusten, kuukausimaksujen ja kaiken muun kanssa, enkä tiedä mikä minulle oikein sopii.

Sain tänään soiton Kampin Fressistä ja menen huomenna tapaamaan sinne personal traineria keskustelun merkeissä. Toivottavasti tapaaminen selkeyttää ajatuksiani hieman sen kanssa, mitä oikein kannattaisi tämän kropan kanssa tehdä.

Osallistuin ajan kulukseni myös Soneran kymppitonni-kilpailuun, eli Sonera jakaa 10 000 euroa nuorten unelmia varten. Minun unelmani kuntoilun starttaamiseksi olisi oma personal trainer edes lyhyeksi aikaa. En ole koskaan käynyt kuntosalilla, eikä minulla ole hajuakaan siitä, mitä siellä pitäisi tehdä.

Personal trainer toisi myös sitä kauan kaivattua motivaatiota, olisi joku, joka potkii perseelle kun tekee mieli luovuttaa. Jos haluat, niin voit tukea minua unelmani toteutumisessani haastesivullani, painamalla ”tue hakemusta”-nappia. Kiitos todella paljon, jos viitsit käyttää muutaman minuutin haaveeni edesauttamiseen.

Olen merkittävästi ylipainoinen ja tarvitsen todella kaiken avun painon pudottamiseen. Onnistunko pääsemään eroon liikunnan vihaamisesta ja oppia nauttimaan siitä? Se jää nähtäväksi. Tahdonvoima on tässä vaiheessa todella suuri. En halua enää olla ylipainoinen, vaan terve nuori ihminen!

Uhka terveydelle

moking-kills-motivational-posterOlen kohta ollut viikon polttamatta tupakkaa ja tiukkaa on tehnyt. Aterioiden jälkeen tekee eniten mieli, varsinkin raskaiden ja lihapitoisten. Luulin, että aamuröökistä luopuminen olisi pahinta, mutta itseasiassa ei ole sitä ensimmäisten aamujen jälkeen edes tehnyt mieli. Kumppanini on kiittänyt ja kannustanut lopetuspäätöksessäni, en enää haise teolliselta ja ummehtuneelta.

Aloitin heti ensimmäisenä päivänä nikotiinikorvaushoidon, Nicotinell-tableteilla. Syön niitä noin kymmenen päivässä ja hintaa päivän nikotiiniannokselle tulee pari euroa. Ehkä kovin piikki haluissa oli viikonloppuna, kun kävin kotibileissä ja menin baariin. Olen niin tottunut röökaamaan näissä tilanteissa sosiaalisesti, mutta hyvin se loppujen lopuksi meni. Hengailin parvekkeella muiden kanssa, enkä polttanut. Tarjottiinkin pari kertaa, mutta sanoin suoraan lopettaneeni.

Olen käyttäny apuna erilaisia kännykkäsovelluksia, niistä mainitakseni Nicoretten ja Kwitin. Molemmissa on perinteinen laskuri, joka näyttää päivät ilman tupakkaa ja säästön euroissa. Kwit on enemmän pelimäinen. Siinä voi saavuttaa eri tasoja ja palkintoja, mitä pidemmälle tupakoimattomuus etenee. On se niin hienoa, että nykyään kaikkeen löytyy jonkinlainen sovellus!

1 2 3 6